Uni pitää aivot kunnossa

Nykypäivän suoritusyhteiskunnassa uni nähdään usein haittana, koska silloin olet vain tuottamaton. Neuvoja ajan tehokkaampaan käyttöön löytyy kaikkialta, myös nukkumiseen. On ihmisiä, jotka vannovat monivaiheisen unen nimiin ja ottavat sitten vain kahdenkymmenen minuutin tehotorkut kolmen tunnin välein sen sijaan, että he nukkuisivat kunnolla. Näin säästetty aika käytetään työhön tai itsensä optimointiin. Mutta nyt on yhä enemmän todisteita siitä, että uni ei ole vika, se on ominaisuus, joten meidän pitäisi käsitellä sitä sellaisena.

Ranskalais-brittiläisen epidemiologiryhmän uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin tietoja 7 959 brittiläiseltä virkamieheltä, jotka osallistuivat Whitehall II -tutkimukseen vuosina 1985–2016. Siinä viranomaisilta kysyttiin heidän nukkumistottumuksistaan kuusi kertaa tutkimusjakson aikana. Koehenkilöistä, jotka olivat tutkimuksen alussa 50-vuotiaita, 521:lle kehittyi dementia tutkimuksen loppuun mennessä, ja keski-ikä oli 77 vuotta.

Pitkällä aikavälillä dementiaan johtavat aivomuutokset (esim. proteiinikertymät Alzheimerin taudissa) alkavat noin 15–20 vuotta ennen tyypillisten dementiaoireiden, kuten muistiongelmien, ilmaantumista. Koska tutkimuksen kesto oli 25 vuotta, kävi ilmi, että unettomuus viidestä kymmeneen vuotta ennen dementiadiagnoosia lisäsi dementiaa.

Niillä 50-vuotiailla, jotka ilmoittivat nukkuvansa kuusi tuntia tai vähemmän yössä, oli 30 prosenttia suurempi riski sairastua dementiaan verrattuna niihin, jotka nukkuivat vähintään seitsemän tuntia. Tämä luku saatiin, kun sosiodemografiset tekijät, kuten alkoholin kulutus, tupakointi, liikalihavuus, ruokailutottumukset, fyysinen aktiivisuus..., poistettiin. Tämä 30 prosenttia ei aluksi kuulosta järkyttävän korkealta. Kuitenkin, kun huomioidaan kaikki nämä epäterveelliset elämäntavat ja tekijät, riskitekijöiden yhdistelmä voi olla paljon enemmän kuin tarpeeksi, jotta dementia on tietyissä tapauksissa käytännössä varma.

Lisäksi amerikkalainen tutkimus päätyi samanlaisiin johtopäätöksiin. Viisi tuntia tai vähemmän yössä nukkumiseen liittyi kaksi kertaa suurempi dementiariski.

Miksi uni on niin tärkeää?

Herää kysymys, miksi lyhyt unen kesto lisää dementian kehittymisen todennäköisyyttä. Vastausta tähän ei vielä täysin ymmärretä, mutta todennäköisin syy tällä hetkellä on se, että kuonamateriaalien poistamisella on roolinsa. Koska aivot tarvitsevat 20 prosenttia kehon energiasta, siellä on tietysti päivän aikana paljon jätetuotteita, mm. Esim. proteiinijätteet, kuolleet solut... Nämä aineet ovat myrkyllisiä hermosoluille ja ne on poistettava säännöllisesti. Monille tuttu esimerkki on, kun nukut tuskin ollenkaan tai vain hyvin vähän yössä. Silloin on suuri todennäköisyys, että seuraavana päivänä sinulla on päänsärky. Syynä tähän on se, että myrkkyjä ei voida poistaa tarpeeksi. Joten sillä, mikä vaikuttaa jo yhden päivän jälkeen, voi olla paljon suurempia negatiivisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mukaan lukien ajattelun ja muistin suorituskyvyn heikkeneminen. Vain jos nukumme tarpeeksi, kuonat hävitetään tehokkaasti. Lisäksi nämä jätteenpoistoprosessit aivoissa unen aikana toimivat huonommin ikääntymisen myötä. Unenpuute voi siis saada tässä liikkeelle noidankehän, sillä jo muutenkin huonosti toimivalla järjestelmällä on silloin vielä vähemmän aikaa tehdä töitä.

Hyvä uni - mutta miten?

Elämme aikaa, jolloin hyvä uni on yhä harvinaisempaa. Yksi syy on ruutuaika, joka lisääntyy jatkuvasti. Pohjimmiltaan hyvä unihygienia on tärkeää. Mitä voit tehdä:

• lopeta näytön katsominen vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa
• älä juo alkoholia illalla
• vältä alkoholin käyttöä vähintään neljä, mutta mieluiten kahdeksan tuntia ennen nukkumaanmenoa
• mene nukkumaan aina samaan aikaan
• pimennä makuuhuone hyvin
• rentoudu

Jos kärsit kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuvasta unihäiriöstä, on tärkeää kääntyä ammattilaisen tai lääkärin puoleen, jotta ongelmaan saadaan selvyys ja syyt löytyvät.

Tätä silmällä pitäen: toivotamme sinulle miellyttäviä, hyviä, syviä ja ennen kaikkea pitkiä unia.